Hildi Paanasen testamentilla suojeltiin arvokasta suomalaista suota ja metsää

Kivisuo-5.-Kuvaaja-Tarja-Ketola.

Säätiö osti vuonna 2017 Hildi Paanasen testamenttivaroilla Muhokselta ja Siikajoelta yhteensä noin 210 hehtaaria arvokkaita suo- ja metsäalueita, jotka se rauhoitti luonnonsuojelualueiksi. Katso kuvat ja tutustu alueisiin kartalla!

Kaikki kolme suojelualuetta ilmoitettiin mukaan Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan, jossa valtio sitoutui tuplaamaan suomalaisten suojeluun lahjoittamat hehtaari. Testamentin ansiosta suojeluun saatiin siis yhteensä noin 420 hehtaaria arvokasta suomalaista suota ja metsää.

Kapustarinnan ja Nuolihaukan suoalueet

Muhoksen Kivisuolta hankittiin kahdelta maanomistajalta kaikkiaan neljä erillistä palstaa, yhteensä 200 hehtaaria. Niistä suoalueen länsi- ja pohjoisosissa sijaitsevat kolme palstaa nimettiin Kapustarinnan suojelualueeksi, ja suon etelälaidalla sijaitseva Nuolihaukan suojelualueeksi. Samaan aikaan myös Utajärven kunta ja Fortum Oyj suojelivat omistamansa luonnontilaiset alueet Kivisuolla, yhteensä lähes 100 hehtaaria, joten hienon aapasuoalueen suojelu eteni merkittävästi.

Pääosin Muhoksen ja osittain Utajärven kunnan alueella, Oulujoen pohjoispuolella sijaitsevan Kivisuon kokonaispinta-ala on runsaat kaksikymmentä neliökilometriä ja se on pääosiltaan luonnontilassa. Kivisuon aapasuokokonaisuus sisältyi vuonna 1977 laadittuun soidensuojelutyöryhmän esitykseen, jossa se määriteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi Pohjois-Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen eteläosan suoksi.

Kivisuo-3.-Kuvaaja-Tarja-Ketola.

Kivisuo-9.-Kuvaaja-Tarja-Ketola.

Suoalue on luokiteltu myös maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi ja se on merkitty voimassa olevaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan luonnon monikäyttöalueena Suokokonaisuuden reunaosia on jonkun verran ojitettu. Kapustarinnan suojelupalstojen keskellä on Turveruukki Oy:n 2020-luvulla käytöstä poistuva Kanasuon turpeenottoalue, jonka jälkikäyttöä kosteikkona suunnitellaan.

Suojellut suoalueet ovat ojittamattomia lukuun ottamatta edellä mainitulta turvekentältä eteläisen Kapustarinta-3-palstan läpi kaivettua laskukanavaa sekä 2-palstan pohjoispään lyhyeltä matkalta halkaisevaa ojaa. Turpeenottoalueen laskukanava on tarkoitus madaltaa ja muotoilla luonnonmukaisemmaksi uomaksi sitten, kun turpeen kaivuu Kanasuolla loppuu. Tästä laaditaan suunnitelma myöhemmin. Läntisen palstan oja voidaan tukkia lapiotyönä.

Kivisuo-2.-Kuvaaja-Tarja-Ketola.

Kivisuo-4.-Kuvaaja-Tarja-Ketola.

Märimmät elinympäristöt löytyvät Kapustarinnan pohjoiselta 1-palstalta, jossa suo on monin paikoin lähes ylikulkematonta rahkaista lyhytkorsinevaa. Suolinnusto on rikas. Pesimälajeihin kuuluvat mm. metsähanhi, riekko, kurki, liro, kapustarinta ja keltavästäräkki. Myös muuttohaukka on tuttu vieras Kivisuolla.

Suojelualueen metsäsaarekkeet ovat valtaosin 60–90-vuotiaita tuoreen kankaan sekametsiä. Kangasmailla on sekapuuna kaikkialla runsaasti haapaa, kuusen ollessa yleisimmin valtapuulaji. Metsäsaarekkeita on hakattu 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta sittemmin niitä on käsitelty vain vähän tai ei ollenkaan, poikkeuksena noin 3 hehtaarin uudehko avohakkuu Nuolihaukan suojelualueella. Kangasmailla pesii metsoja ja teeriä ja alueet kuuluvat maakotkan saalistusmaihin. Kohteella on runsas nisäkäslajisto, johon kuuluvat mm. hirvi, metsäkauris, susi, ahma ja karhu.

Kivisuo-7.-Kuvaaja-Tarja-Ketola.

Kivisuo-1.-Kuvaaja-Tarja-Ketola.

Hildin vanha metsä

Kivisuon palstojen lisäksi Säätiö osti vuonna 2017 Hildi Paanasen testamenttivaroilla myös Siikajoella sijaitsevan arvokkaan 11,6 hehtaarin metsäpalstan, joka on lähes kauttaaltaan yli 120-vuotiasta vanhaa metsää. Suojelualue muodostettiin Kaulinkangas-nimisestä tilasta ja nimettiin Hildi Paanasen muistoa kunnioittaen Hildin metsäksi.

Kuka oli Hildi Paananen?

Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden luonnonsuojelualueiden hankintojen takana on luonnon arvon ymmärtänyt edelläkävijänainen, Hilda (Hildi) Paananen, joka syntyi 11.5.1905 Keiteleellä ja kuoli Helsingissä 8.7.1995.

Hildi oli kiinnostunut monista asioista ja luki paljon. Hän tiesi paljon luonnosta ja luonnonkasvien terveysvaikutuksista ja osasi muun muassa hyödyntää luonnonkasveja ruuanlaitossa. Hänellä oli kesämökki Keiteleellä, jossa hän retkeili paljon. Sen lisäksi hän matkusti paljon ulkomailla tutustuen luontokohteisiin.

” Luonnonsuojelualueiden koko on yhteensä 210 hehtaaria ja ne koostuvat pääosin arvokkaista suo- ja metsäalueista. 

Vuonna 1991 Hildi testamenttasi omistamansa kaksion Helsingin Töölössä Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle, ja ohjasi testamentissaan osakehuoneiston myynnistä saadut varat käytettäviksi luonnonsuojelualueiden hankintaan. Testamentin ehtoihin sisältyi elinikäinen asumisoikeus tietylle henkilölle, minkä vuoksi osakehuoneisto myytiin vasta vuonna 2016.

Asunnon myynnistä saaduilla varoilla Säätiö hankki vuonna 2017 yllä kuvatut kolme luonnonsuojelualuetta, yhteispinta-alaltaan 210 hehtaaria: Siikajoella sijaitseva Hildin metsä (11,60 ha) sekä Muhoksen Kivisuolla sijaitsevat Kapustarinnan ja Nuolihaukan suojelualueet (169,65 ja 28,85 ha).

Alueet kartalla

Tutustu suojeltuihin alueisiin Maanmittauslaitoksen karttapaikassa:

Kapustarinta 1, Kapustarinta 2, Kapustarinta 3, Nuolihaukka ja Hildin metsä

Kivisuo-10.-Kuvaaja-Tarja-Ketola.

Säätiön väkeä vieraili Kivisuolla vuonna 2018. Kuvat: Säätiön asiamies Tarja Ketola.

Lähetä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s