Suomi on maailman soisin valtio, ja siksi meillä on erityinen vastuu suolintujen suojelusta

Terhi Alsila tutki pro gradussaan ennallistamisen vaikutuksia vertailemalla soiden lintujen laji- ja reviirimääriä luonnontilaisten ja ennallistettujen soiden välillä sekä tilanteeseen ennen soiden ennallistamista.

Tulosten perusteella Suomen nykyinen soidensuojelu ja suojelualueiden verkosto ei riitä ylläpitämään ja turvaamaan suolintujen säilymistä tai kantojen positiivista kasvua edes luonnontilaisilla soilla.

Suolintujen uhanalaistuminen on ollut voimakasta

Soita on ollut Suomessa alun perin noin 10,4 miljoonaa hehtaaria, mutta nykyisin soita ja turvemaita on jäljellä 8,9 miljoonaa hehtaaria. Etenkin soiden kuivaaminen on merkittävä uhka, sillä yhteensä 60 prosenttia kaikista Suomen soista on kuivattu ojittamalla. Ojituksen myötä suon luontaiset prosessit eivät toimi enää luonnontilaisten soiden tapaan ja elinympäristö alkaa muuttua.

Merkittävä osa koko Euroopan suolinnuista muuttaa kesäisin lisääntymään Suomeen, joka on maailman soisin valtio. Tästä syystä Suomella on erityinen vastuu suolintujen suojelussa.

Suomen suolintujen populaatiokoot ovat kuitenkin taantuneet huomattavasti jo useiden vuosikymmenten ajan ja uhanalaistuminen on ollut voimakasta. Syitä ovat muun muassa ihmistoiminta, soiden pirstoutuminen ja ilmastonmuutos, jotka muuttavat voimakkaasti lintujen elinympäristöjä.

Ennallistaminen auttaa suolla eläviä lajeja

Elinympäristöjen ennallistamisesta on tullut merkittävä keino hidastaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ylläpitää ekosysteemipalveluita niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Lisäksi ennallistamisella on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia alueiden lajirikkauteen ja populaatiokokoihin.

Ennallistamisen vaikutuksista suolintuihin on olemassa toistaiseksi vain harvoja tutkimuksia, mutta elinympäristöjen ennallistamisella on havaittu kuitenkin olevan positiivinen vaikutus suolintujen lajirikkauteen ja populaatiokokoihin.

Terhi Alsila tutki Pro Gradu -työssään ennallistamisen vaikutuksia vertailemalla soiden lintujen laji- ja reviirimääriä luonnontilaisten ja ennallistettujen soiden välillä sekä tilanteisiin ennen soiden ennallistamista.

Tavoitteena oli selvittää, miten elinympäristöjen ennallistaminen on vaikuttanut soiden lintujen lajistoon, onko ennallistettujen soiden ja luonnontilaisten soiden välillä havaittavissa eroa lintujen laji- ja reviirimäärissä, ja ovatko ennallistetut suot palautumassa luonnontilaisten soiden kaltaisiksi suolinnuston kannalta.

Tarkastelussa yksitoista suota Länsi- ja Keski-Suomessa

Tutkimuskohteina oli yksitoista ennallistettua suota, jotka ovat aiemmin (2010–2014) olleet mukana Boreal Peatland Life -hankkeessa. Suot sijaitsevat Jyväskylän ympäristössä Keski-Suomessa sekä Länsi-Suomessa. Jokainen kohde sisälsi käsittelyalueen (ennallistettu suo) ja kontrollialueen (luonnontilaisen suo).

Ennallistamistoimien vaikutusta arvioitiin vertailemalla soiden lintujen laji- ja reviirimääriä tilanteisiin ennen soiden ennallistamista sekä luonnontilaisiin soihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin lintujen kartoituslaskentana ennen lintujen pesimäajan alkamista.

Lisäksi lintulajit jaoteltiin suo- ja metsälajeiksi niiden pääasiallisten elinympäristövaatimusten mukaan. Tilastollisessa testauksessa kaikki havaitut lintulajit sisällytettiin analyyseihin, mutta silmällä pidettävät (NT) ja vaarantuneet (VU) lajit saivat erityistä huomiota.

Tutkimukseen tarvitaan lisää panostuksia

Tutkimuksessa luonnontilaisilla soilla havaittiin olevan enemmän suolintujen reviirejä kuin ennallistetuilla soilla. Lisäksi suolintujen reviirimäärät olivat laskeneet merkitsevästi luonnontilaisilla soilla vuosien 2010–2018 aikana.

Tuloksien perusteella Suomen nykyinen soidensuojelu ja suojelualueiden verkosto ei riitä ylläpitämään ja turvaamaan suolintujen säilymistä tai kantojen positiivista kasvua edes luonnontilaisilla soilla.

Alsilan tutkimuksen perusteella suoalueiden ennallistamisen toimivuudesta tarvitaan tulevaisuudessa lisää tutkimuksia, ja suolintujen kantojen kehitystä tulisi jatkaa pitkäaikaisseurantana.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on tukenut apurahalla LuK Terhi Alsilan Pro Gradu -tutkimusta ”Elinympäristöjen ennallistamisen vaikutus soiden linnustoon”.

Lähetä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s