Yli miljoona euroa ja lähes 600 rahoitettua hanketta vuosien varrella – Säätiö juhli 60-vuotista taivaltaan luonnonsuojelun parissa

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö vietti 60-vuotisjuhlaansa 12. toukokuuta Ostrobotnian Topelius-kabinetissa Helsingissä. Juhlavieraina oli kevään apurahansaajien lisäksi säätiön pitkäaikaisia tukijoita ja muita yhteistyökumppaneita, hallituksen entisiä puheenjohtajia ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajia. 

Juhlavuoden apurahojen jako

”Juhlavuonna apurahoja jaettiin 84 300 euroa 25 hankkeelle, mikä on säätiön koko historian aikana toiseksi suurin summa – ainoastaan vuonna 2017 tämä summa ylitettiin jakamalla hieman yli 100 000 euroa”, kertoi pääsihteeri Tarja Ketola.

Apurahansaajista 13 oli paikalla vastaanottamassa onnittelut ja myöntökirjeen puheenjohtaja Heikki Simolalta ja pääsihteeri Tarja Ketolalta.

Kuvassa (vas.) Tarja Ketola ja Heikki Simola sekä apurahansaajat (vas. ylärivi) Jonna Kukkonen, Hanna Hannula, Leena Koivula, Vesa Puuronen (Rajat Lapin Kaivoksille ry), Marjukka Kulmanen, Johanna Pekkala, Riikka Vainio, Pertti Saurola; (vas. alarivi) Viveca Bäckström (Keskuspuistoryöryhmä), Mia Takula, Laura Räsänen (Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry) ja SLL:n Uudenmaan piiri ry), Kirsi Haru (SLL ry) ja Aliisa Madi.

Itämeri-rahaston puolivuotinen työskentelyapuraha myönnettiin Wärtsilä Oyj Abp:n nimikkoapurahana FM Jonna Kukkoselle väitöstutkimukseen, jolla selvitetään erittäin uhanalaisen isoapolloperhosen elinympäristöjen ennallistamista Turunmaan saaristossa. Lisäksi myönnettiin neljä muuta Wärtsilä Oyj Abp:n nimikkoapurahaa.  

Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaettiin yksi puolivuotoinen työskentelyapuraha DVM Sajjad Vakili Shahrbabakille väitöstutkimukseen, jolla selvitetään hormonihäiritsijöiden ja ympäristömuutoksen vaikutuksia telkän haudontakäyttäytymiseen, sekä viisi muuta apurahaa. 

Luonnonsuojelurahastosta myönnettiin neljä apurahaa metsien suojeluun Tapio Lindholmin muistoapurahoina sekä kuusi apurahaa Osuuskunta Tradekan nimikkoapurahoina.

Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaettiin 29 000 euroa kuudelle hankkeelle, Itämeri-rahastosta 27 200 euroa seitsemälle hankkeelle, Luonnonsuojelurahastosta 20 100 euroa kymmenelle hankkeelle ja käyttövaroista 8 000 euroa kahdelle hankkeelle.

Katsaus säätiön historiaan 

Juhlayleisö seuraa puheenjohtaja Heikki Simolan katsausta säätiön historiaan. 

Puheenjohtaja Heikki Simola avasi juhlaseminaarin historiakatsauksella. Säätiön peruspääoma saatiin Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen (SLY) jäseniltä kerätyillä lahjoitusvaroilla vuosina 1961–1962. Säädekirjan allekirjoittivat 27.3.1962 Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja, professori Niilo Söyrinki ja varatuomari Eero-Pekka Paavolainen. Ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat heidän lisäkseen SLY:n edustajina professori Valter Keltikangas ja metsäneuvos Jari Lindfors sekä muina jäseninä arkkitehti Aarne Ervi, MH Pasi Lehmusluoto ja professori Kustaa Vilkuna.   

Säätiö perustettiin vuonna 1962 aikana, jolloin klassisen luonnonsuojelun rinnalle alkoi nousta ympäristönsuojeluun liittyviä teemoja. Alkuperäisten sääntöjen mukaan säätiön tarkoitus oli ”tukea luonnonsuojelun alalla tapahtuvaa tutkimustyötä sekä muulla tavoin edistää luonnonsuojelua Suomessa”. Vuonna 1978 voimaan astuneella sääntömuutoksella säätiön tarkoitusta laajennettiin näin: ”…tarkoituksena on tukea luonnon- ja ympäristönsuojelun alalla tapahtuvaa tutkimustyötä sekä muullakin tavoin edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua Suomessa”.

Alkuvaiheessa säätiön mahdollisuudet jakaa apurahoja olivat varsin vaatimattomat. Ensimmäiset apurahat, 4000 markkaa, jaettiin vuonna 1966 linnusto- ja kasvillisuustutkimuksiin.

Säätiön peruspääoma, 13 000 markkaa, oli sijoitettuna osakehuoneistoon Lapinlahdenkadulla ja vuokrattuna Suomen Luonnonsuojeluyhdistykselle toimitilaksi. Toiminta laajeni, kun Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton Uhanalaisen luonnon puolesta -kampanjalla (ULP) vuosina 1974–75 kerättiin varoja lähes 200 000 markkaa, ja varat päätettiin siirtää säätiölle jaettaviksi apurahoina. Samassa yhteydessä muutettiin säätiön hallintoa niin, että Luonto-Liiton hallitus sai oikeuden nimittää säätiön hallitukseen kaksi jäsentä ja SLL:n hallitus kaksi jäsentä.

Erityisrahastot vauhdittavat toimintaa

Yksityisillä lahjoitusvaroilla vuosina 2000 ja 2003 perustettujen Rafael Kuusakosken muistorahaston ja Itämeri-rahaston ansiosta toimintaa on voitu laajentaa ja apurahoja suunnata merkittävästi Itämeren ja sen valuma-alueen suojeluun liittyviin tutkimuksiin ja hankkeisiin. 

Luonnonsuojelurahasto sai alkunsa, kun vuosina 2001–2004 yksityisillä lahjoitusvaroilla hankittiin 21 hehtaaria vanhaa metsää Somerolta ja perustettiin luonnonsuojelulailla Vehkalon vanha metsä. Rahastoon on sittemmin saatu muita testamenttivaroja, jotka on ohjattu uhanalaisten lajien ja ekosysteemien suojelututkimukseen ja -hankkeisiin.

Säätiö on jakanut koko historiansa aikana apurahoja yhteensä 1,13 miljoonaa euroa noin 565 hankkeelle. Sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä saatujen lahjoitusten ansiosta vuosittain jaettujen apurahojen kokonaissumma on voitu huomattavasti kasvattaa: vuosina 2010–2022 on jaettu 764 688 euroa 278 hankkeelle, mikä on 67% koko säätiön historian aikana jaetuista apurahoista. 

Kohdeapurahojen lisäksi säätiö on vuodesta 2013 alkaen myöntänyt vuosittain puolen vuoden työskentelyapurahoja (12 500 euroa) väitöstutkijoille, ensin Rafael Kuusakosken muistorahastosta ja vuodesta 2018 alkaen Itämeri-rahastosta Wärtsilä Oyj Abp:n nimikkoapurahoina.

Säätiön jakamien apurahojen kokonaissumma vuodesta 2010 vuoteen 2022.

Uudet luonnonsuojelualueet Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi

Vuonna 2017 perustettiin kolme uutta luonnonsuojelualuetta, Kapustarinnan, Nuolihaukan ja Hildin metsän luonnonsuojelualueet Pohjois-Pohjanmaalta, yhteensä noin 210 hehtaaria. Varat saatiin säätiölle testamentatun, Töölössä sijaitsevan osakehuoneiston myynnistä. ”Suojelualueiden hankinta tehtiin Suomi 100 -juhlavuonna, jolloin valtio tuplasi suojeluhehtaarit. Näin ollen 42 neliötä muuttui 420 hehtaariksi suo- ja metsäluontoa”, kertoi puheenjohtaja Heikki Simola tyytyväisenä.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola onnittelupuhetta pitämässä.

Juhlaseminaarin asiantuntija-alustukset

Aluksi tutkimusjohtaja, FT Minttu Jaakkola Maj ja Tor Nesslingin säätiöstä puhui apurahasäätiöiden roolista aikamme viheliäisten ongelmien ratkaisussa. ”2020-luku on ratkaisevan toiminnan vuosikymmen”, hän totesi ja kysyi, mikä voisi olla apurahasäätiöiden rooli ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisussa. Vaikka kaikki säätiöt eivät sääntöjensä mukaan ole varsinaisia ympäristörahoittajia, jokainen säätiö voi vaikuttaa jakamalla tietoa, suunnittelemalla omat ohjelmat ja aloitteet siten, että ne huomioivat luonnon kantokyvyn ja siirtymisen nollahiiliseen yhteiskuntaan, ekologisoimalla omat toiminnot ja suuntaamalla sijoitukset luonto- ja ilmastoystävällisiin vaihtoehtoihin. Jos säätiön säännöt sallivat apurahojen allokoinnin ekologisen kriisin ratkaisuihin, tulisi pohtia, miten apuraha mahdollistaa uudenlaista päätöksentekoa, teknologiaa tai muuttunutta toimintaa ja käyttäytymistä, hän linjasi lopuksi.

Tutkimusjohtaja, FT Minttu Jaakkola Maj ja Tor Nesslingin säätöstä käynnistämässä puheenvuoroaan apurahasäätiöiden roolista luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisussa. Minttu Jaakkola on myös Säätiöt ja rahastot ry:n hallituksen jäsen. 

Säätiörahoitus on monella alalla merkittävä. Pelkästään 213 Säätiöt ja rahastot -yhdistyksen jäsentä jakoi vuonna 2020 500,7 milj. euroa tieteelle, taiteelle ja yleishyödyllisiin hankkeisiin. Kun otetaan huomioon, että Suomessa on lähes tuhat apurahoja jakavaa säätiötä, nousee säätiöiden vuosittainen tuki huomattavasti suuremmaksi. 

Säätiön rahoittamien hankkeiden esittelyä

Juhlaseminaarissa esiteltiin neljä säätiön apurahalla käynnistynyttä tai toteutettua hanketta. 

FM Heini Hyvärinen esitteli väitöstutkimustaan, jolla hän selvittää jokien liettymistä raakun uhanalaisuuden syynä. Hän sai Itämeri-rahaston apurahan vuonna 2019.

FM Antti Miettisen esitelmän aiheena oli villin Itämeren lohen suojelu ja palauttaminen genomisia menetelmiä hyödyntämällä. Hän sai vuonna 2019 Itämeri-rahastosta puolen vuoden työskentelyapurahan Wärtsilä Oyj Abp:n nimikkoapurahana.

Kuvataiteilija Kaija Kiuru ja FT, dosentti Timo Helle esittelivät Viiankiaavan suojelua kaivostoiminnan paineessa ja tietokirjaansa Viiankiaapa ikuisesti. He saivat Itämeri-rahaston apurahan Viiankiaavan vuosi -tapahtumasarjaan vuonna 2017.

Kuvataitelija Ritva Kovalainen valmistautumassa taideteoksensa Virtaava metsä – flödande skog esittelyyn.

Välähdys Ritva Kovalaisen Värriön luonnonpuistossa kuvaamasta pysäyttävän upeasta Virtaava metsä -videoteoksesta, joka sai Rafael Kuusakosken muistorahaston apurahan vuonna 2019. 

Ohjelmallisen osuuden jälkeen nautittiin buffet-päivällinen iloisissa tunnelmissa.

Seminaarin kunniavieraana oli emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi, Suomen luonnonsuojeluliiton kunniapuheenjohtaja, joka vaikutti pitkään myös säätiön hallituksessa. Keskustelussa mukana juhlavuoden apurahansaajat Marjukka Kulmanen ja Viveca Bäckström Keskuspuistotyöryhmästä (oik.).

Teksti: Tarja Ketola

Kuvat: Olli Manninen