Eräänä elokuisena iltapäivänä iso joukko ihmisiä istahti mättäille nauttimaan musiikista ja luonnosta. Syynä oli musiikkipedagogi Anni Paarman ja hänen muusikkoystäviensä järjestämä ainutlaatuinen metsäkonsertti Haarikossa, Etelä-Karjalassa.
Lue loppuun
Itämeren lohikannat ovat romahtaneet viimeisten 150 vuoden aikana muun muassa elinympäristöjen tuhoutumisen, ylikalastuksen ja ympäristömuutosten vuoksi. Lohen perimän vaihtelun ja siinä tapahtuneiden muutosten tutkiminen auttaa ymmärtämään näiden tekijöiden jättämää jälkeä lohikantoihin ja suojelemaan kantojen monimuotoisuutta, kertoo asiaa tutkinut Antti Miettinen.
Kun kävelet metsässä puroa kohti, saatat huomata selvän muutoksen kasvillisuudessa. Karhunsammalmatto vaihtuu lehvä- ja rahkasammalikoksi, varpukasvillisuus sarojen, sanikkaisten ja muiden putkilokasvien muodostamaksi mosaiikiksi. Purojen rantavyöhykkeet lisäävät alueellista monimuotoisuutta, sanoo asiaa tutkinut Mari Tolkkinen. Mutta miten ne pitäisi huomioida metsähakkuissa?
Hukkuva maa, katoava maisema -valokuvanäyttely kertoo Kemijokeen suunnitellun Sierilän voimalaitoshankkeen alle jäävistä maisemista, jokilaakson monimuotoisesta luonnosta ja paikallisten ihmisten elämästä alueella. Kuvat on ikuistanut valokuvaaja Janette Backman.
Suomen luonnossa on kymmeniä vieraslajeja, ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Mitä tapahtuu kotoperäisille lajeille kun vieraslajit valtaavat tilaa? Maria Yli-Renko sai mielenkiintoisia tuloksia vertailemalla Leväsiiran käyttäytymistä kotoperäisen ja tulokaslajin saalistajien läsnä ollessa.
