Riikka Vainio tutkii väitöskirjassaan eliöille haitallisten aineiden esiintyvyyttä ja kulkeutumista Suomen rannikon ravintoverkossa. Päätutkimuskohteena ovat merikotkat, merimetsot ja haahkat. Nämä ravintoketjuissa korkealla olevat lajit ovat rikastumisen takia erityisen alttiita ympäristömyrkkyjen aiheuttamille haittavaikutuksille ja indikoivat siten hyvin myös ympäristön tilaa.
Lue loppuun
Vapaa toimittaja Juha Kauppinen on yksi maan johtavia ympäristöaiheisiin erikoistuneita toimittajia. Viime vuosina hän on kirjoittanut esimerkiksi kaivosalan ympäristöongelmista ja lajien häviämisestä. Vuonna 2019 hän sai yhdessä luontovalokuvaaja Heikki Willamon kanssa Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahan Etelä-Suomen viimeisiä luonnontilaisia metsiä käsittelevään pitkään artikkeliin.
Lue loppuun
Eräänä elokuisena iltapäivänä iso joukko ihmisiä istahti mättäille nauttimaan musiikista ja luonnosta. Syynä oli musiikkipedagogi Anni Paarman ja hänen muusikkoystäviensä järjestämä ainutlaatuinen metsäkonsertti Haarikossa, Etelä-Karjalassa.
Lue loppuun
Itämeren lohikannat ovat romahtaneet viimeisten 150 vuoden aikana muun muassa elinympäristöjen tuhoutumisen, ylikalastuksen ja ympäristömuutosten vuoksi. Lohen perimän vaihtelun ja siinä tapahtuneiden muutosten tutkiminen auttaa ymmärtämään näiden tekijöiden jättämää jälkeä lohikantoihin ja suojelemaan kantojen monimuotoisuutta, kertoo asiaa tutkinut Antti Miettinen.
Kun kävelet metsässä puroa kohti, saatat huomata selvän muutoksen kasvillisuudessa. Karhunsammalmatto vaihtuu lehvä- ja rahkasammalikoksi, varpukasvillisuus sarojen, sanikkaisten ja muiden putkilokasvien muodostamaksi mosaiikiksi. Purojen rantavyöhykkeet lisäävät alueellista monimuotoisuutta, sanoo asiaa tutkinut Mari Tolkkinen. Mutta miten ne pitäisi huomioida metsähakkuissa?
