Suomi 100 -juhlavuoden keräys on parhaillaan käynnissä. Tavoitteenamme on jakaa tänä vuonna tuplapotti – 100 000 euroa – apurahoina luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tutkimukseen, taiteeseen, kirjallisuuteen, koulutukseen ja järjestötoimintaan. Tee oma lahjoituksesi nyt!
Ihmisen toiminnan seurauksena metsien lahopuilla elävä lajisto on uhanalaistunut voimakkaasti. Lahopuiden sienet ovat hyvin monimuotoinen ja toiminnallisesti tärkeä osa lahopuiden lajiyhteisöä. Ne ovat päävastuussa puuaineksen lahottamisesta ja siten tärkeitä ravinteiden ja hiilen kierrättämisessä takaisin luonnon kiertokulkuun.
Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahat luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan ovat haettavina 23.1.–17.3.2017 välisenä aikana.
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa tänä vuonna apurahoja 18 hankkeelle yhteensä 58 950 eurolla. Apurahapotti on samaa tasoa kuin viime vuonna. Saajat ja hankkeet julkistettiin Helsingissä Tieteiden talolla 20.4.2016.
Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahat luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan ovat haettavina 18.1.–18.3.2016 välisenä aikana.
Strategian luonti järjestössä voisi olla tulevaisuustyötä ja visio unelma, ehdottaa väitöstutkimus. Liiketaloustieteen mallit eivät sovi sellaisinaan järjestöihin.
Salametsästys on maailmanlaajuinen ilmiö. Se ulottuu yksittäisistä teoista kansainväliseen taloudellisesti arvokkaiden eläinkappaleiden salakuljetusrikollisuuteen ja on uhka etenkin pienten populaatioiden ja uhanalaisten eläinlajien säilymiselle.
Salametsästyksen syitä ovat kotitarvemetsästys, taloudellisen edun tavoittelu, hyötyeläinten suojaaminen ja lajia kohtaan koettu tai siihen kohdistettu kauna, turhautuneisuus tai viha. Tämä aiheuttaa ongelmia tavoitteelliselle kannanhoidolle ja kansainvälisten suojelusopimusten noudattamiselle ja on omiaan vahingoittamaan luvallisen metsästyksen mainetta ja petopolitiikan toimivuutta.
