Tuettuja hankkeita

MTT Panu Kunttu sai Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahan (3000 euroa) keväällä 2020 tutkimukseen, jossa hän toisti ornitologi Pentti Linkolan vuonna 1974 toteuttaman Lounaissaariston linnustolaskennan. Tuloksista syntyi kirja yhdessä ympäristöasiantuntija Sanna-Mari Kuntun kanssa.

Ympäristöasiantuntija Sanna-Mari Kunttu sai Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahan (2500 euroa) keväällä 2020 opaskirjan kirjoittamiseen Ahvenanmaan luonto-, kulttuuri- ja vaelluspoluista. Kirja sisältää 65 merkityn luonto-, kulttuuri- ja vaelluspolun tarkat kuvaukset, retkivinkkejä ja mielenkiintoista tietoa saariston luonnosta, historiasta ja perinteistä.

FM Hanna Apajalahti sai Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahan (3000 euroa) keväällä 2021 tietokirjan kirjoittamiseen Vantaanjoen luonnosta, kulttuurista ja historiasta. 

Riikka Vainio tutkii väitöskirjassaan eliöille haitallisten aineiden esiintyvyyttä ja kulkeutumista Suomen rannikon ravintoverkossa. Päätutkimuskohteena ovat merikotkat, merimetsot ja haahkat. Nämä ravintoketjuissa korkealla olevat lajit ovat rikastumisen takia erityisen alttiita ympäristömyrkkyjen aiheuttamille haittavaikutuksille ja indikoivat siten hyvin myös ympäristön tilaa.

Vapaa toimittaja Juha Kauppinen on yksi maamme johtavia ympäristöaiheisiin erikoistuneita toimittajia. Vuonna 2019 hän sai yhdessä luontovalokuvaaja Heikki Willamon kanssa Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahan Etelä-Suomen viimeisiä luonnontilaisia metsiä käsittelevään pitkään artikkeliin.

Eräänä elokuisena iltapäivänä iso joukko ihmisiä istahti mättäille nauttimaan musiikista ja luonnosta. Syynä oli musiikkipedagogi Anni Paarman ja hänen muusikkoystäviensä järjestämä ainutlaatuinen metsäkonsertti Haarikossa, Etelä-Karjalassa.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on tukenut Itämeri-rahaston kuuden kuukauden työskentelyapurahalla FM Antti Miettisen tutkimusta ”Itämeren lohen suojelu genomisia menetelmiä hyödyntämällä”. Apuraha myönnettiin keväällä 2019 Wärtsilä Oyj:n nimikkoapurahana.

Kun kävelet metsässä puroa kohti, saatat huomata selvän muutoksen kasvillisuudessa. Karhunsammalmatto vaihtuu lehvä- ja rahkasammalikoksi, varpukasvillisuus sarojen, sanikkaisten ja muiden putkilokasvien muodostamaksi mosaiikiksi. Purojen rantavyöhykkeet lisäävät alueellista monimuotoisuutta, sanoo asiaa tutkinut Mari Tolkkinen. Mutta miten ne pitäisi huomioida metsähakkuissa?

Hukkuva maa, katoava maisema -valokuvanäyttely kertoo Kemijokeen suunnitellun Sierilän voimalaitoshankkeen alle jäävistä maisemista, jokilaakson monimuotoisesta luonnosta ja paikallisten ihmisten elämästä alueella. Kuvat on ikuistanut valokuvaaja Janette Backman.

Suomen luonnossa on kymmeniä vieraslajeja, ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Mitä tapahtuu kotoperäisille lajeille kun vieraslajit valtaavat tilaa? Maria Yli-Renko sai mielenkiintoisia tuloksia vertailemalla Leväsiiran käyttäytymistä kotoperäisen ja tulokaslajin saalistajien läsnä ollessa.