Kun kävelet metsässä puroa kohti, saatat huomata selvän muutoksen kasvillisuudessa. Karhunsammalmatto vaihtuu lehvä- ja rahkasammalikoksi, varpukasvillisuus sarojen, sanikkaisten ja muiden putkilokasvien muodostamaksi mosaiikiksi. Purojen rantavyöhykkeet lisäävät alueellista monimuotoisuutta, sanoo asiaa tutkinut Mari Tolkkinen. Mutta miten ne pitäisi huomioida metsähakkuissa?
Vuoden 2020 apurahat haettavina
Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahojen hakuaika on 3.2.–31.3.2020. Apurahoja myönnetään luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Painotus on Itämeren ja sen valuma-alueen ekosysteemien suojelua edistävissä tutkimuksissa ja hankkeissa.
Janette Backmanin valokuvanäyttely kuvaa maisemaa, joka on vaarassa kadota
Hukkuva maa, katoava maisema -valokuvanäyttely kertoo Kemijokeen suunnitellun Sierilän voimalaitoshankkeen alle jäävistä maisemista, jokilaakson monimuotoisesta luonnosta ja paikallisten ihmisten elämästä alueella. Kuvat on ikuistanut valokuvaaja Janette Backman.
Hei luonnonystävä!
Oletko suunnittelemassa aineetonta joululahjaa läheisillesi tai aikeissa ohjata työyhteisösi joulumuistamiset hyvään tarkoitukseen?
Valitsemalla säätiömme tukikohteeksi, puolustat samalla suomalaisen luonnon ja elinympäristön säilymistä rikkaana ja monimuotoisena, sekä tulevien sukupolvien oikeutta nauttia puhtaasta luonnosta.
Kotoperäinen laji ei aina tunnista uutta uhkaa
Suomen luonnossa on kymmeniä vieraslajeja, ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Mitä tapahtuu kotoperäisille lajeille kun vieraslajit valtaavat tilaa? Maria Yli-Renko sai mielenkiintoisia tuloksia vertailemalla Leväsiiran käyttäytymistä kotoperäisen ja tulokaslajin saalistajien läsnä ollessa.
Suomi on maailman soisin valtio, ja siksi meillä on erityinen vastuu suolintujen suojelusta
Terhi Alsila tutki pro gradussaan ennallistamisen vaikutuksia vertailemalla soiden lintujen laji- ja reviirimääriä luonnontilaisten ja ennallistettujen soiden välillä sekä tilanteeseen ennen soiden ennallistamista.
Monet uhanalaiset lajimme ovat riippuvaisia lahopuusta
Syksyn parhaaseen sieniaikaan luonnontilaisista metsistä voi löytää lahopuulla eläviä uhanalaisia sieniä, kuten kuvassa olevan sopulinkäävän. Se on Suomessa erittäin uhanalainen, ja niin sanottu seuraajalaji.
