Tuettuja hankkeita

Ahma on salaperäinen ja mielenkiintoinen suurpeto, jota on tutkittu Suomessa häkellyttävän vähän. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on tukenut Oulun yliopistossa vuosina 2008–2024 tehtyä ahmatutkimusta. Anni Koskelan, Tuija Makkosen ja Clement Massen tutkimusprojektit tuottivat uutta tietoa ahman ravinnonkäytöstä, habitaatinvalinnasta ja populaatiogenetiikasta.

Miten sukupuoli, pesimästatus ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat maakotkan lentoaikaan ja elinpiirien kokoon pesimäaikana?

Heini Hyvärinen ja Sabrina Nykänen edistävät väitöskirjoissaan erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelua. Hyvärinen tutkii raakun poikasten sietorajoja ympäristökuormitukselle ja Nykänen selvittää raakun palautumiskykyä ja roolia virtavesiekosysteemissä. 

Ida Hermansson tutkii väitöskirjassaan saalistuksen vaikutuksia haahkan käyttäytymiseen ja populaatiodynamiikkaan. Haahka tekee pesänsä maahan ja laji on siksi erittäin haavoittuvainen saalistukselle pesimäkaudella.

Liiturin luontotunneilla sukelletaan liito-oravan jännittävään elämään ja tutustutaan samalla moniin muihin liito-oravametsissä esiintyviin eliölajeihin.

Lasten tietokirja Elonkirjo vie lukijan retkelle Suomen monimuotoiseen luontoon, tutustumaan erilaisiin luonnonympäristöihin hiekkarannoilta metsien siimekseen. Millainen elonkirjo omassa lähimetsässä tai mökkipuutarhassa voi parhaimmillaan piillä?

MTT Panu Kunttu sai Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahan (3000 euroa) keväällä 2020 tutkimukseen, jossa hän toisti ornitologi Pentti Linkolan vuonna 1974 toteuttaman Lounaissaariston linnustolaskennan. Tuloksista syntyi kirja yhdessä ympäristöasiantuntija Sanna-Mari Kuntun kanssa.

Ympäristöasiantuntija Sanna-Mari Kunttu sai Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahan (2500 euroa) keväällä 2020 opaskirjan kirjoittamiseen Ahvenanmaan luonto-, kulttuuri- ja vaelluspoluista. Kirja sisältää 65 merkityn luonto-, kulttuuri- ja vaelluspolun tarkat kuvaukset, retkivinkkejä ja mielenkiintoista tietoa saariston luonnosta, historiasta ja perinteistä.

FM Hanna Apajalahti sai Suomen Luonnonsuojelun Säätiön apurahan (3000 euroa) keväällä 2021 tietokirjan kirjoittamiseen Vantaanjoen luonnosta, kulttuurista ja historiasta. 

Riikka Vainio tutkii väitöskirjassaan eliöille haitallisten aineiden esiintyvyyttä ja kulkeutumista Suomen rannikon ravintoverkossa. Päätutkimuskohteena ovat merikotkat, merimetsot ja haahkat. Nämä ravintoketjuissa korkealla olevat lajit ovat rikastumisen takia erityisen alttiita ympäristömyrkkyjen aiheuttamille haittavaikutuksille ja indikoivat siten hyvin myös ympäristön tilaa.