Kotoperäinen laji ei aina tunnista uutta uhkaa

Tutkimuksessa selvisi, että kun leväsiirat aistivat kotoperäisen pedon eli ahvenen, ne vähensivät aktiivisuuttaan. Vieraslajin eli liejutaskuravun kohdalla leväsiirat puolestaan käyttäytyivät kuin normaalioloissa.

• Näyttää siltä, että leväsiirat eivät ole ainakaan vielä oppineet välttämään liejutaskurapujen saalistusta. Siksi leväsiirapopulaatiot saattavat kärsiä saalistuksesta hyvinkin voimakkaasti, Yli-Renko kertoo.

Leväsiiran ollessa yksi Itämeren avainlajeista tällä voi myös olla ravintoverkossa kertautuvia vaikutuksia.

”Meriekologinen tutkimus on hauskaa, mutta haastavaa”

Liejutaskurapu tavattiin Suomen merialueella ensimmäisen kerran vuonna 2009. Se kulkeutui tänne ilmeisesti laivojen mukana painolastivesissä tai runkoon kiinnittyneenä.

• Eläinten käyttäytyminen on aina kiinnostanut minua. Uuden lajin saapuminen alueelle antoi mielenkiintoisen mahdollisuuden tutkia kotoperäisen lajin mahdollisia käyttäytymissopeumia tai niiden puutteita, sanoo Yli-Renko.

Yli-Rengon tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, jossa selvitetään leväsiirojen pysyvien käyttäytymispiirteiden eli ns. persoonallisuuspiirteiden vaikutusta lajin ekologiaan.

Dataa kerättiin osana Turun yliopiston kokeellisen meriekologian kenttäkurssia Saaristomeren tutkimuslaitoksessa Seilissä.

• Meriekologinen tutkimus on hauskaa, mutta usein myös suhteellisen haastavaa, koska merelliset olosuhteet on luotava laboratorio-olosuhteissa. Työ sisältää siis esimerkiksi paljon veden kantamista, Yli-Renko naurahtaa.

Mikä on vieraslaji?

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Tulokaslajit puolestaan tulevat maahamme omin voimin luonnollisesti leviämällä.

Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään.

Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille.

Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja torjutaan koko EU:n alueella ja niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on tukenut apurahalla FM Maria Yli-Rengon väitöstutkimusta “Itämeren leväsiira ja vieraslaji liejutaskurapu: kotoperäinen laji ei tunnista uutta uhkaa”. > Tee lahjoitus Säätiölle

Kuva: Liejutaskurapu. Kuvaaja Håkan Söderholm, Vastavalo

Lähteet: www.vieraslajit.fi